Lomalla

Rentoutumista. Hyvää mieltä. Aikaa.

Kahden päivän miniloma kahden kesken. Ei hermojen kiristystä. Ei turhaa hässäkkää. Ihan vaan olemista. Onhan se hassua, kun kotioven sulkee ja reissuun lähtee kahdeksan jalan sijaan neljä,  niin homma sujuu leikiten. Hartiat rentoutuu aavistuksen ja ryhti oikenee, ennenkaikkea äitin mieli kevenee. Pitkäjänteisyys näillä reissuilla palaa normaalille minä- tasolle. Asiat aikuisten kesken voidaan puhua suoraan ja joustovaraa löytyy ilman kinastelua. Ei tarvitse olla niin paljon ennakkoon suunniteltua. Kulkea sinne minne nokka näyttää ja se riittää.

Elämänilojen vaatimukset ovat kutistuneet rusinankokoiseksi. Ainakin välillä. Juuri nyt siksi, kun vauva on saatettu kohtalaiseen ikään ja rohkenee jättää ihanille hoitajille. Ja päästy jälleen kahdestaan eikä suinkaan taas. Vähään tyytymistä on opeteltu. Loma ei tarkoita kuukauden etelänlomaa, ei edes viikonmittaista. Tässä hetkessä riittää kun saa istua kerran ruokapöytään rauhassa. Luksusta syödä lämmin ruoka keskeytyksettä loppuun hotkimatta.

Mukavaa istahtaa bussissa vierekkäin. Söpösti pitää kädestä kiinni ja katsoa silmiin. Ihailla maisemia. Seurata perillä toisten elämää syli ja kädet vapaana. Nähdä oma elämä rikkaana, kertoa hyvästä ja huonosta, jakaa ennenkaikkea iloja. Jatkaa toiseen tutustumista elämämittaisella matkalla, että ketä ollaan juuri nyt. Sinä ja minä. Me.

Että oltiimpahan lomalla😊

Piipero